Eeva Koistisen mukaan meissä kaikissa on se jokin, joka on, vaikka emme tiedä, mikä se on. Harjoitus on väline sen löytämiseksi ja olemiseksi elämän ihmeen äärellä.
Teksti: Tiina Törö
Eeva Koistisen työhuoneen yhdellä seinällä on kirjahylly täynnä kansioita omista luennoista ja harjoituksista ja hänen omien opettajiensa teksteistä. Joogan opettamisen lisäksi keskeinen osa hänen elämäntyötään on ollut tallentaa tärkeimpien opettajiensa luentoja ja hänelle antamia tekstejä. Suuri määrä kansioita on myös varastossa.
Eeva kertoo joogatiensä alkaneen hiukan mystisesti. Hän ei tiennyt joogasta juuri mitään, kun hän vuonna 1971 huomasi lehdestä, että Mielikki Ivalo pitää Kouvolassa viikonlopun mittaisen joogakurssin. Jostakin syystä hän tunsi, että tuossa on jotakin merkittävää häntä varten. Innostuksen liekki oli syttynyt.
Heti tämän pienen kurssin jälkeen Eeva aloitti joogan harjoittamisen Ossi Pilli-Sihvolan ohjauksessa. Eeva joogasi ensi ryhmässä ja pian myös ohjasi harjoituksia. Harjoituksen tuloksena syntynyt onnellisuuden ja kiitollisuuden tunne saivat jatkamaan joogan harjoittamista. Tuntui ihmeelliseltä lahjalta saada elää.
Vähän myöhemmin Kouvolassa alkoi Pilli-Sihvolan vetämä ohjaajakurssi, johon Eeva osallistui. Tästä alkoi säännöllisempi joogaharjoitusten ohjaus.
– Ajattelin silloin, että kyllä osaan, hän muistelee. Tällä hetkellä ajattelen suurella myötätunnolla niitä ihmisiä, jotka olivat ryhmässäni. Olin innostunut, mutta kokemusta joogasta minulla oli silloin todella vähän. Tietysti joogapolku alkaa aina jostakin ja myös alku on tärkeää.
Jooga valitsee meidät
Näin jatkui joogaa harjoittaen ja joogaa opettaen 12 vuotta. Sitten Eeva tuli risteyskohtaan omalla joogapolullaan ja koki tekevänsä surutyötä, koska silloin harjoitettu jooga ei enää vastannut hänen etsintäänsä. Eeva koki, että oli suuri ristiriita siinä, miten joogaa harjoitettiin ja mitä joogasta puhuttiin.
Elettiin vuotta 1984, kun Eeva kohtasi italialaisen joogaopettajan Carla Sgroin, josta tuli hänen tärkein opettajansa. Tästä tapaamisesta alkoi heti Carlan ja Eeva yhteinen matka, joka jatkuu intensiivisenä edelleen. Eeva ei osannut odottaa Carlan kohtaamiselta mitään, mutta tunsi ja tiesi heti intuitiivisesti, että tämä kohtaaminen on jonkin hyvin tärkeä alku hänen elämässään. Tästä kohtaamisesta hänen joogansa alkoi.
Tämä kaiken joogassa muuttava kohtaaminen Carlan kanssa synnytti oivalluksen. Jooga valitsee meidät, emmekä me joogaa. Joogassa ollaan valittuja.
– Carlan pitäessä luentoja joogasta ensimmäistä kertaa tein muistiinpanoja ja tunsin todella kuuntelevani. Sisälläni syntyi valtava innostuksen ja etsinnän palo. Tämä silloin syntynyt sisäinen tuli on ohjannut joogapolkuani tähän päivään asti.
Carla huomasi Eevan innostuksen, harjoitukseen paneutumisen ja harjoittamisen laadun. Carla sanoi ensimmäisen yhteisen harjoituksen jälkeen Eevalle, että nyt hän tietää, miksi Gérard Blitz lähetti hänet Suomeen pitämään joogaseminaaria jooganopettajille. Nämä Carlan sanat synnyttivät Eevassa jotain erittäin tärkeää.
Pian Eeva sai Carlalta luvan äänittää luennot. Tästä luvasta lähtien hän on kirjoittanut kaikki Carlan pitämät luennot tarkasti ylös yli 30 vuoden ajalta. Carlan luentoihin on mahdollista palata uudestaan ja uudestaan. Ne menevät aina suoraan sydämeen ja herättävät aina uudestaan etsinnän palon.
Jälkeen päin hän on miettinyt, mikä synnytti tuon sisäisen palon ja intohimon jatkaa. Paljon myöhemmin hän ymmärsi, että se oli harjoituksessa saatu syvä kokemus. Joogateksteistä löytyi selittävät sanat saatuun kokemukseen.
– Carlan välittämän opetuksen ja harjoitustavan kautta olen löytänyt oman joogatieni ja myös tehtäväni joogassa. Tien, joka edelleen ja yhä uudestaan on vastannut etsintääni.
Tie hiljaisuuden tilaan ja tietoisuuden muutokseen
Carla on Gérard Blitzin läheisin oppilas ja hän seurasi Gérard Blitzia kaikkialle, mihin Gérard meni opettamaan. Gérard Blitz oli zenmunkki. Zenmunkkina hän oivalsi, että joogaharjoitus mielenhiljaisuuteen johtavana harjoituksena olisi meille länsimaalaisille väline löytää zenin henki, tie todellisuuden kohtaamiseen sellaisena, kuin se on. Gérardista tuli myös tärkeä opettaja Eevalle.
Gérard kävi Suomen Joogaopistolla pitämässä ohjaajaseminaareja parin vuoden ajan. Näistä jooganopettajista muodostui Gérardin pyynnöstä pieni seitsemän hengen ryhmä, joka jatkoi joogan opiskelua Gérardin kanssa Pariisissa, Sveitsissä ja Suomessa. Nämä seitsemän jooganopettajaa saivat opiskeltavakseen Gérardin tekstejä harjoituksesta ja hänen sutratulkintansa.
Gérardin toiveen mukaisesti tämän pienen ryhmän tapaamisissa Eeva ohjasi joogaharjoitukset. Ryhmä kokoontui monen vuoden ajan yhdeksi viikonlopuksi joka kuukausi tekemään harjoituksia ja tutkimaan Gérardin heille antamia tekstejä.
Carla on kirjoittanut italiankielisen kirjan Gérardin jooganopettajille pitämistä luennoista. Carlan pyynnöstä Eeva ja hänen miehensä Erkki ovat kääntäneet tuon runolliseen sutranmuotoon kirjoitetun kirjan suomen kielelle. Tätä kirjaa on ollut lupa jakaa Carlan ja Eevan pitkäaikaisille oppilaille.
Pari kymmentä vuotta sitten Carla pyysi Eevaa ja Erkkiä italialaisen kansainvälisen joogayhdistyksen IIRY:n jäseniksi. Eeva on tässä yhdistyksessä opettajajäsenenä. Myöhemmin Eeva on saanut Carlalta luvan anoa omia oppilaitaan yhdistyksen jäseneksi. Tällä hetkellä yhdistykseen kuuluu jo 16 suomalaista Eevan oppilasta. Yhdistyksen tärkein ja merkittävin tehtävä on vaalia Gérardin opetusta. Joka vuosi pidetään IIRY:n joogaseminaari Italiassa.
Carla on käynyt uskollisesti Joogaopistolla pitämässä ohjaajaseminaareja joka vuosi vuodesta 1984 lähtien vuoteen 2019 saakka. Näin hän on tehnyt mittaamattoman arvokkaan yli 30 vuotta kestäneen työn joogan hyväksi Suomessa. Hänen poikansa Luigi Sgroi ja lähin oppilaansa Bruna Rossi ovat ansiokkaasti jatkaneet Carlan arvokasta työtä Joogaopistossa.
Yhdessä joogan tiellä
Eeva on ollut yhtenä ohjaajana Joogaopistolla joogaopettajien syventävien opintojen kahdella kurssilla. Nämä ryhmät ovat olleet Eevalle merkittäviä, koska niissä molemmissa syntyi kiinnostus jatkaa joogan syventämistä yhdessä Eeva kanssa. Näiden ”omien oppilaiden” kanssa syventävä työskentely on jatkunut yli 20 vuoden ajan Joogaopistolla ja Hauhon Ilorannassa.
Kolmena vuonna Joogaopistolla kokoontui myös Joogan tie -eritysryhmä, joka työsti Eevan kurssien aikana pitämät luennot ja harjoitukset kolmeksi painetuksi julkaisuksi. Eeva toivoo, että hänen opetuksensa ja harjoitukset olisivat olleet konkreettisia, rehellisiä ja luottamusta herättäviä.
Ohjaajille tarkoitettuja viikonloppukursseja Eevaa on pyydetty pitämään eri puolille Suomea monien vuosia aikana.
Eevan joogatiehen kuuluu myös Joogalehden toimitussihteerinä oleminen ja toimituskuntaan kuuluminen. Joogalehteen hän on vuosien varrella kirjoittanut lukemattomia artikkeleita. Moni on löytänyt hänen ohjaamissaan harjoituksissa tavan harjoittaa joogaan niin, että se on ollut tie mielen hiljaisuuteen ja siitä syntyvään uudenlaiseen todellisuuden havainnointiin.
Eeva sanoo, että meissä kaikissa on se jokin, joka on, vaikka emme tiedä, mikä se on. Harjoitus on väline sen löytämiseksi ja olemiseksi elämän ihmeen äärellä. Tämä kokemus on syvä. Se saa aikaan itsen ymmärtämistä ja myötätuntoa toisia ja itseä kohtaan.
– Toivoisin, että tapani olla ja ohjata harjoitusta avaisi oppilaissani jotain eikä sulkisi. Koetan ohjatessani löytää itsessäni sellaisen tilan, jossa olen paljaasti ja rehellisesti oma itseni esittämättä mitään, koska todellinen kohtaaminen edellyttää sitä. Kun menen ohjaamaan, lähden yhteiselle matkalle oppilaitteni kanssa. Jokainen meistä tekee oman matkansa omaan sisäiseen kotiinsa.
Eevan mielestä olemme tulleet elämään käymään läpi ja oppimaan erilaisia asioita.
– Jooga antaa eväitä hyvään elämän elämiseen. Se poistaa esteitä todellisen näkemisen tieltä. Silloin on enemmän yhteyttä, rakkautta ja myötätuntoa.
Hän pohtii omaa harjoitustaan:
– Onko se tuonut kirkkautta, selkeyttä, kykyä ja ymmärrystä valita elämässä? Valita myös joogassa.Elämässätietoisemmaksi tuleminen on Eevasta joogan tärkein ja arvokkain tehtävä.
– Tietoisuuteen johtava harjoitus on se, jota pyrin syventämään ja vaalimaan. Tietoisuuteen johtava harjoitus alkaa kuuntelusta ja tahdonalaisesta tarkkaavaisuudesta. Tämä saa aikaan jatkuvampaa tarkkaavaisena olemista ja keskittymistä. Tulee kyky luopua epäoleellisesta. Silloin alkaa paljastua hiljaisuuden ydin, oleminen ja tyhjä tila. Se tyhjä tila, joka mahdollistaa kaiken. Tyhjässä tilassa ei ole enää niitä vääristymiä, joita me jatkuvasti haemme menneisyydestä ja siirrämme tulevaisuuteen. Puhtaassa olemisessa on kaikki.
Vastakohtien rikkautta
Eevan työskentely farmaseuttina on opettanut keskittymistä ja tarkkuutta. Hän uskoo, että jotain siitäkin on siirtynyt hyödyllisenä oppina tapaan harjoittaa joogaa. 12 vuotta joogan harjoittamista ennen Carlan tapaamista ovat olleet tärkeitä, koska ilman noita vuosia hän ei olisi nähnyt niin selvästi Carlan Opetuksen suurta arvoa itselleen.
Joogan harjoittamisesta huolimatta elämässä tapahtuu raskaitakin koettelemuksia ja luopumisia. Kysyn, auttaako jooga käsittelemään elämän kriisejä.
– Kyllä. Jooga antaa levähdyksen hetken ja tekee tilaa itsen sisälle. Tuossa tilassa oleminen on suuri uudistumisen hetki. Silloin elämään myös taistelujen hetkissä tulee luottamusta siihen, että elämä kuitenkin kantaa.
Syntyy ymmärrys myös siitä, että ilman vaikeita asioita jäisi paljon jotain todella tärkeää ymmärtämättä. Puhumme elämän kerroksellisuudesta. Siitä, miten tietyt asiat tulevat elämässä eteemme yhä uudelleen opettamaan jotakin uutta itsestämme. Juuri vaikeina aikoina joutuu huomaamaan itsessään puolia, joita ei ole ollut halua huomata.
– Mutta vähän kerrassaan oppii näkemään suoremmin, kirkkaammin ja rohkeammin itsessään myös sen, mikä on.
Kiitoksen aika
Hiljaiset hetket vilkkaan keskustelumme aikana alkavat hiukan pidentyä. Ehkäpä se on merkki siitä, tärkeimmät asiat on jo puhuttu.
– Jooga ei ole pelkästään fyysinen harjoitus, vaan se on ennen kaikkea psykofyysinen harjoitus, henkinen harjoitus. Syventyessään jooganharjoittamisesta tulee harjoittajalleen ennen kaikkea henkinen tie, sydämen tie. Rakkauteen ja myötätuntoon johtava polku.