Suomen
Joogaliitto ry

Ajankohtaista

• Zen Gérard Blitzin opetuksessa11.6.2026

  Vahvasti SJL-joogan kehittymiseen vaikuttanut Gérard Blitz (1912 – 1990) vihittiin vuonna 1974 zen-buddhalaiseksi munkiksi. Minna Lahdenperän mukaan Blitzin lähestymistavassa joogaharjoitukseen näkyy zeniläisyys: keskeisestä on se, että harjoituksessa ei tavoitella mitään, ollaan vain tietoisena läsnä jokaisessa liikkeessä, asennossa, hengityksessä ja myös tauoissa.

  Teksti: Minna Lahdenperä

  Taustaa pohdintoihin

  Suomen Joogaliiton jooganopettajien kouluttajana olen kohdannut kysymyksen mitä SJL-jooga on? Mikä on erityistä meidän joogassamme ja mikä sen erottaa muista joogasuuntauksista, erityisesti hathajoogasta, jota nimitystä monesti myös meidän joogastamme kansalaisopistojen ohjelmissa käytetään.

  Olen itse aloittanut joogan Porissa vuonna 1989 Märta Heikinheimon ohjauksessa eli olen alusta lähtien saanut hyvin vahvan pohjan Suomen Joogaliiton harjoituksen rakenteesta, periaatteista ja linjasta ohjauksessa.

  Myöhemmin kun kohtasin Arvo Tavin, kiinnostuin erityisesti hänen tavastaan lähestyä harjoitusta ja ohjaamista. Selkeys ja yksinkertaisuus harjoituksissa ja ohjauspuheessa kosketti minua.

  Myös Arvon tapa kannustaa vapauteen toimia harjoituksessa oman ruumiin palautteen mukaan on lahjoittanut minulle tärkeitä kokemuksia, jotka ovat antaneet rohkeutta toimia myös muussa elämässä luottaen sisäisiin viesteihin.

  Vuosien myötä aloin yhä enemmän kiinnostua siitä, mistä ja miten SJL-jooga on muodostunut ja kehittynyt ja mikä merkitys Gérard Blitzillä oli ollut Arvo Tavin tapaan ohjata harjoitusta. Arvo sai olla kymmenen vuotta Gérardin henkilökohtaisena oppilaana.

  Tämä kirjoitus on vain oma pohdintani asiasta, ei siis mikään yleispätevä Suomen Joogaliiton tai koulutustoimikunnan näkemys Gérardin perinnöstä. Ja erityisesti zenin vaikutuksesta Gérardin opetukseen voi olla myös erilaisia tulkintoja.

  Pitää vielä lisätä, että minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta kuin parista zen-harjoituksesta, enkä ehtinyt tavata Gérard Blitziä. Pohdintani perustuvat erityisesti omiin kokemuksiini Arvo Tavin ohjauksessa sekä Arvon luentoihin ja lukemiini kirjoihin, joissa kerrotaan zenistä.

  Gérard Blitz ymmärsi löytäneensä aarteen

  Gérard Blitzin (1912–1990)vaikutus SJL-joogan kehittymiseen on ilmeinen. Useat aiemmin Joogaliitossa jooganopettajien kouluttajana toimineet saivat vuosien ajan olla Gérardin ja hänen läheisten oppilaidensa opetuksessa.

  Jooganopetuksen perinteessä on merkittävää opetuksen välittäminen opettajalta oppilaalle. Se ei ole pelkästään tiedon ja osaamisen välittämistä vaan vielä tärkeämpää on välittää joogan henkeä, sisintä, joka ulottuu kaikkeen elämässämme.

  Suomen Joogaliiton laadukkaan jooganopettajakoulutuksen saaneena minulle on tärkeätä välittää eteenpäin Gérardin hienoa tapaa lähestyä joogaharjoitusta ja elämää. Siinä näkyy zenin henki.

  Gérard oli harjoittanut voimakasta joogaa ja tehnyt vaikeita asanasarjoja ennen kuin hän 1960-luvun alussa tapasi Tirumalai Krishnamacharyan Madrasissa. Krishnamacharya opetti Gérardille hienovaraisuutta joogaharjoituksessa.

  Gérard oli urheilullisuutensa lisäksi ollut jo nuorena kiinnostunut henkisistä asioista ja nyt hän ymmärsi löytäneensä aarteen tässä tavassa tehdä harjoitusta. Ruumiin tietoisuuden kautta voi päästä henkiseen tietoisuuteen.

  Gérard oli harjoittanut myös zazenia ja vuonna 1974 Taisen Deshimaru vihki Gérardin zen-buddhalaiseksi munkiksi. ”Zen on kokemus, joka tapahtuu, kun ei tuomitse eikä vertaile, keskittyen vain siihen mitä on tekemässä, täytyy vain harjoitella, istua ilman päämäärää ja ilman hyötymisen mentaliteettia.” Tämä on yksi Gérardin tiivistelmä zenistä.

  Tämän lisäksi Gérard oli jo ennen Krshnamacharyan tapaamista tutustunut ja ystävystynyt Jiddu Krishnamurtin kanssa. Krishnamurtista Gérard on sanonut, että hän käytti selkeätä, yksinkertaista kieltä puhuessaan, ja että hän oli jatkuvasti sitä mitä opetti. Nämä kaikki kolme yhteyttä ovat vaikuttaneet Gérardin tapaan lähestyä joogaa.

  Läsnäollen harjoituksessa ja elämässä

  Gérard puhui siitä, että tavoite on elää nykyhetkessä, päämäärä on elämä. Patanjalin Joogasutra kuvaa, miten levoton mielemme etäännyttää meidät nykyhetkestä. Mieli vie meitä menneeseen tai tulevaan, elämä kuitenkin tapahtuu nyt-hetkessä.

  Zazenia harjoittamalla voidaan saada kokemus liikkumattomuudesta, hiljaisuudesta, läsnäolosta. Saman kokemuksen löytämiseksi Gérard oli erityisesti kiinnostunut hathajoogasta.

  Gérardin lähestymistavassa on keskeisestä se, että harjoituksessa ei tavoitella mitään, ollaan vain tietoisena läsnä jokaisessa liikkeessä, asennossa, hengityksessä ja myös tauoissa, joilla on merkittävä tehtävä harjoituksessa.

  Tämä on zen-mestarin lähestymistapa joogaharjoitukseen. Gérard lähestyi harjoituksessa yksinkertaisuutta. Hän luopui myös perinteisistä hengitysharjoituksista. Tärkeintä on vain tietoisuus hengityksestä – se oli hänen mielestään tärkein pranayama.

  Zeniläisyydessä on erilaisia perimyslinjoja. Erilaisia tapoja harjoittaa zeniä. Harjoitusten tarkoituksena on kuitenkin levittää meditaatio arkiseen elämään, jolloin jokainen arkinen hetki ja teko on osa tarkasti keskittynyttä ja hyvin tietoista zen-harjoitusta.

  Edellisessä Joogalehdessä Mikko Ijäs kuvaa zeniä kauniisti: “Kaikki, mitä teemme, voi olla osa sitä. Kyse ei ole täydellisyydestä vaan tarkkaavaisuudesta: siitä, kuinka olemme läsnä siinä, mitä juuri nyt tapahtuu, myös silloin kun elämä on epävarmaa tai vaikeaa.”

  Juuri näin olen kokenut Gérardin tavan lähestyä joogaa. Olla tietoisesti läsnä harjoituksessa, antaa sen tapahtua meissä luonnollisesti kuten hengitys.

  Luin eräästä Gérardin asanaohjeistuksesta seuraavan: ”Antakaa asanalle aikaa, älkää pelätkö, että muut ovat lopettaneet ennen teitä. Työskennelkää tietoisesti itsellenne. (Pyydän lopettamaan, jos toiset joutuvat odottamaan liian kauan.)”

  Myös ryhmässä tehtävässä harjoituksessa on tärkeätä olla tietoisena oman ruumiin palautteesta. Ei tehdä harjoitusta ohjaajan rytmissä, vaan ohjaajan tuella. Ohjaajan sanoilla, on merkitys tarkkaavaisuuden ylläpitäjänä. Ei mietitä tulevaa liikettä, ei ennakoida, vaan ollaan täysin läsnä siinä mitä tehdään – annetaan liikkeen tapahtua ja annetaan viipymisen olla. Ollaan yhteydessä hengitykseen, hengitys synnyttää liikkeen.

  Gérard korosti myös aloittelijan mielen säilyttämistä, mikä tulee zenistä. Mitra Virtaperko, zen-opettaja, kuvaa , että ”Zenin polku on kaikille sama: aina uusi, aina jotakin, joka tapahtuu juuri nyt ensimmäistä kertaa. Elämän näyttämö on joka hetki tässä.”

  Yhdistelmänä täsmällisyys ja vapaus

  Minusta on mielenkiintoista, että zazen-harjoitus noudattaa hyvin täsmällisiä rituaaleja ja sääntöjä, mutta Gérard on kertonut, että häntä buddhalaisuudessa kiehtoo uskonkappaleiden poissaolo ja se, että jatkuvasti ehdotetaan mielen puhdistamista ja ehdollistumattomuutta.

  Tämä oli myös Krishanmurtin opetuksissa oleellista, kaikista opinkappaleista ja sidonnaisuuksista vapautuminen. Krishnamurti on sanonut, että pysyäkseen itsenäisenä ihmisen pitää kehittää itselleen henkilökohtainen tietoisuus eikä kulkea lauman mukana.                                                                     

  Zen-vihkimyksessä Deshimaru pyysi Gérardia valitsemaan keinon, jolla hän välittäisi zenin henkeä. Gérard valitsi joogan.

  Vapaalla-kirjan keskustelussa Gérard sanoo: ”Riippuu yksilöstä, mutta miten voisi pyytää vasta-alkajaa istumaan kasvot kohti seinää täysin liikkumatta sekä kehon että mielen tasolla.” Gérard oivalsi, että fyysinen joogaharjoitus valmistelee asettumista istumaan meditaatioasentoon.

  Meditaatiolla on tärkeä osa joogaharjoituksessa, toivottavasti emme unohda tätä SJL-joogaharjoituksessamme. Itse olen kokenut, että Gérardin tapa lähestyä joogaharjoitusta voi tuoda meditaation tilaa myös liikkeeseen, aina se ei edellytä istuma-asentoa.

  Gérardilla ja Deshimarulla oli myös erimielisyyksiä. Erilaiset näkökannat eivät kuitenkaan estäneet elävää suhdetta kahden ihmisen välillä. Tämä on tärkeä viesti myös meille kaikille! Olemme erilaisia, erilaiset lähestymistavat sopivat eri ihmisille.

  Erilaisten näkökantojen ei tarvitse luoda vastakkaisuutta eikä missään nimessä ihmisten jakautumista eri ”leireihin”. Tätä myös Gérard halusi opettaa. Hän oli perustamassa Euroopan Joogaunionia ja Zinalin joogakongressia, jotta eri koulukunnista tulevat joogaajat voisivat kohdata ystävinä, keskustella ja joogata yhdessä.

  Gérard on kuvannut joogaa täydellisenä tieteenä, joka on sovellettavissa jokaiselle ja kaikkiin olosuhteisiin. Tämä ajatus tulee Krishnamacharyalta: ihmisen ei pidä muokata itseään sopivaksi joogaan, vaan pikemminkin jooga tulee muokata sopivaksi jokaiselle ihmiselle.

  Gérard korosti aina, että ottakaa hänen opetuksestaan vain se, mikä kiinnostaa ja koskettaa teitä. Jooga pysyy elävänä, kun emme toista opetuksia. Sen sijaan välitämme eteenpäin vain sitä, mikä on koskettanut meitä syvästi ja aidosti.

  Spontaanisuus joogaharjoituksessa

  Arvon mukaan Gérard puhui myös joogaharjoituksessa mahdollisesti syntyvästä intuitiivisesta tajunnan tason hyppäyksestä – tämä kenties kuvaa niin sanottua hetkellistä ”valaistumisen” mahdollisuutta.

  Arvo on tulkinnut Joogasutran I kirjan toisen sutran: ”Kun mieli tyyntyy, asettuvat aistit valppaina lepoon ja eheyden tila ilmenee spontaanisti.” Arvo puhui usein myös spontaanista toiminnasta eli kun mieli tyyntyy ja löytyy yhteys syvään itseemme, niin toimintammekin voi olla spontaania, intuitiivista. ”Intuitiivinen tieto voi lopulta yltää asioiden ytimeen, jossa ei ole enää erillisyyttä.” (Joogasutra I.45 A.T.)

  Roland Yuno Rech, zen-mestari, on opetuspuheessaan sanonut: ”Joskus luullaan, että zen on toimimista spontaanisti. Spontaani toiminta on oikeaa toimintaa vain silloin, kun olemme heränneitä. Mutta koska emme ole täysin heränneitä, on välttämätöntä harjoittaa tarkkaavaisuutta ja tarkkailla motivaatiotamme ja toimintamme tulosta.”

  Olen samaa mieltä, että motivaatiostaan pitää olla tietoinen. Mutta ajattelen myös, että vaikka emme voi olla kokoaikaisesti täydellisen tietoisuuden tilassa, niin harjoituksessa ja joskus harvoin myös muussa toiminnassa meille voi tulla heräämisen, tietoisuuden hetkiä, jolloin tiedämme tarkkaan, ilman ajatusta tai mielen puuttumista asiaan, mitä meidän tulee tehdä. Mielenrauha heijastuu silloin kaikkeen toimintaamme. Tätä voimme harjoitella joogaharjoituksessa.

  Täsmällinen harjoitus, kuten zazen rituaaleineen tai joogaharjoitus tarkasti ohjaajaa seuraten, on joillekin se keino, jonka avulla voi lisätä keskittymistä. Joillekin toisille keino on vapaampi harjoitus. Voimme myös menettää heräämisen hetken huomaamisen, jos seuraamme vain tarkkoja sääntöjä, esimerkiksi asanan ulkoista rakennetta tai valmiiksi suunniteltua ohjelmaa tai ohjaajan rytmiä.

  Ulkopuolelta tulevien ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen voi olla myös yksi keino välttää vastuun ottamista itse tai se voi olla vain yksi mukavuudenhalun muoto. Vastuun ottaminen itselle merkitsee myös rajojen tiedostamista, vapaus ei tarkoita rajattomuutta, hillittömyyttä.

  Pianisti Ralf Gothoni, joka on myös tutustunut zeniläisyyteen, on pohtinut kontrollin ja vapauden tasapainoa: ”Yksi keino välttää mahdolliset vaikeudet on tietenkin pelkästään kontrolliin keskittyminen. Mutta silloin menetämme musiikin (itse lisään tähän: joogan, elämän) meille suoman suuren mahdollisuuden; matkanteon tuntemattomassa, oivalluksen ja nauravan ymmärryksen.”

  Gérard Blitzin perintö SJL-joogaan

  Pirkko Talja on kääntämässään kirjassa Vapaalla kuvannut hyvin Gérardin meille antamaa perintöä SJL-joogaan:

  ”Gérard Blitz jätti meille perinnöksi oman tapansa harjoittaa joogaa, jossa hän yhdisti vanhaa joogaperinnettä Krishnamacharyalta, zen-buddhalaisuuden piirteitä Deshimarulta ja vapauden filosofiaa Krishnamurtilta.

  Siitä on vuosien saatossa kehittynyt Joogaliiton oma SJL-jooga, hatha-raja-jooga, jossa konkreettisen fyysisen harjoituksen kautta kuljetaan kohti mielen hiljentymistä, vakaantumista; kohti suurta yksinkertaisuutta.”

  Kirjoittaja on Jooganopettaja SJL® ja jooganopettajien kouluttaja.

  Lähteet:

  Arvo Tavin luennot ja joogaohjaukseen osallistuminen.

  Gérard Blitzin opintokirjeet 1980-luvulta.

  Arvo Tavi: Patanjalin Joogasutra. 2004. Suomen Joogaliitto ry:n julkaisusarja n:o 29.

  Arvo Tavi: Joogan salaisuus Yogarahasya. 2004. Suomen Joogaliitto ry:n julkaisusarja n:o 28.

  Gérard Blitz: Joogan tie – tienviittoja. 1993.

  Gérard Blitz: Vapaalla. Keskusteluja Bruno Soltin kanssa. Suomen Joogaliitto ry:n julkaisusarja n:o 35.

  T.K.V. Desikachar: The Yoga of T. Krishnamacharya. 1982. Krisnamacharya Yoga Mandiram.

  Mitra Virtaperko: Zen ja zenin harjoittamisen taito. 2025. Otava.

  Suomen Joogalehti n:ro 1/2026.

  Ralf Gothoni. Luova hetki. 1998. WSOY.

• “Identity of Yoga in Europe” – Visual Art Exhibition/ “Joogan identiteetti Euroopassa” – Kuvataidenäyttely (EUY Creative Initiative at the Congress in Zinal 2026)6.5.2026

  Joogaa on kehittynyt Upanishadien mystisistä syvyyksistä, Hatha-joogan kukoistuksesta aina 1900-luvun kohtaamiseen eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Nykyään jooga elää myös digitaalisilla alustoilla. Mitä joogan identiteetti tarkoittaa tänä päivänä? Jooga on elävä kertomus, jossa muinainen ja uusi kohtaavat. Taide toimii peilinä tälle kohtaamiselle ja voi välittää sellaista, mihin sanat eivät pysty. Maailmassa, joka usein pelkistää joogan vain fyysiseksi harjoitukseksi tai kaupalliseksi tuotteeksi, on meidän, harjoittajien ja opettajien, tuotava esiin sen syvempi merkitys.

  EUY kutsuu taiteilijoita pohtimaan:

  · Miltä joogan identiteetti Euroopassa näyttää tänään?

  · Mitä on olla joogi nykymaailmassa?

  · Miten jooga muuttaa ymmärrystämme kehosta, mielestä ja sisäisen elämän suhteesta ulkoiseen maailmaan?

  Jokainen EUY:n alainen liitto voi ehdottaa yhtä taiteilijaa ja yhtä teosta (piirustus tai maalaus). Tyyli on vapaa: esittävä, abstrakti, symbolinen tai kokeellinen. Sekä ammattilaiset että harrastajat ovat tervetulleita.

  Osallistumisohjeet:

  Ilmoittautuminen ja ennakkotiedot

  · Valokuva teoksesta on lähetettävä sähköpostitse osoitteeseen opisto@joogaliitto.fi, viimeistään 1. kesäkuuta 2026. Liiton hallitus tekee valinnan lähetettävästä teoksesta.

  Vaatimukset

  · Tekniikka: Piirustus tai maalaus, kooltaan vähintään 50 x 50 cm.

  · Teos voi olla myytävänä. Kaikki neuvottelut ja maksut tapahtuvat tällöin suoraan taiteilijan ja ostajan välillä. EUY ei toimi välittäjänä eikä ota vastuuta kaupoista.

  · EUY ei vastaa mahdollisista vahingoista tai katoamisista. Osallistuminen tapahtuu omalla vastuulla.

  · Teokset ovat esillä EUY:n konferenssissa Zinalissa 16.8.-21.8.2026.Teoksen toimitus Zinaliin 10.–15. elokuuta 2026 välisenä aikana. Kuljetuskustannuksista ja -järjestelyistä vastaa taiteilija. Jos teosta ei myydä, se on noudettava tai palautus järjestettävä perjantaina 21. elokuuta. Teoksen voi myös lahjoittaa tuleviin kongresseihin tai Zinalin paikallisyhteisölle.

  Oikeudelliset seikat

  · Teosten on noudatettava Sveitsin ja Ranskan lakeja. Laitonta, syrjivää tai loukkaavaa sisältöä ei hyväksytä.

  · EUY:n hallitus pidättää oikeuden hylätä teoksen, jos se on ohjeistuksen tai kongressin hengen vastainen.

• Young Teacher Scholarship Programme EUY Congress Zinal 20266.5.2026

  Euroopan Joogaliitto (EUY) jatkaa Young Teacher Scholarship-ohjelmaa vuoden 2026 Zinalin kongressissa.

  Hakukriteerit

  · Hakijan on oltava enintään 35-vuotias 15. toukokuuta 2026 (hän ei saa olla täyttänyt 36 vuotta kyseiseen päivämäärään mennessä).

  · Hakijan on täytettävä jompikumpi seuraavista:

  o toimia aktiivisesti joogaopettajana

  o olla vähintään toisen vuoden opiskelija joogaopettajakoulutuksessa (YTTP).

  -Jokaisen hakemuksen on sisällettävä jompikumpi seuraavista:

  o Valmistumistodistus valmistuneille joogaopettajille

  o EUY:n jäsenliiton (SJL) antama suosituskirje (opiskelijat)

  Yleiset säännöt

  1. Vuoden 2026 kongressiin myönnetään yhteensä 24 apurahaa.

  2. Jokainen EUY:n jäsenliitto voi ehdottaa enintään kahta ehdokasta.

  3. Kunkin liiton ensimmäinen ehdokas, joka jättää täydellisen hakemuksen ja täyttää kriteerit, hyväksytään automaattisesti.

  4. Liiton toinen ehdokas asetetaan varasijalle. Hänet huomioidaan vain, jos kaikki liitot eivät aseta ehdokkaita määräaikaan mennessä.

  5. Määräajan jälkeen vapaaksi jääneet paikat jaetaan toisille ehdokkaille ilmoittautumisjärjestyksessä, mikäli kriteerit täyttyvät.

  Hakuprosessi

  · Ehdokkaiden on täytettävä verkkohakulomake: https://forms.gle/nscLfqAf9mCDerSj8

  · Tutkintotodistus tai suosituskirje on ladattava lomakkeen ”Diploma”-kenttään.

  · Haun määräaika on 15. toukokuuta 2026. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.

  Valinta ja vahvistus

  · Valinnassa painotetaan EUY:n jäsenliittojen mahdollisimman laajaa edustusta.

  · Valintaprosessia valvoo EUY:n hallitus (Executive Committee).

  · Lopullinen lista hyväksytyistä ehdokkaista julkaistaan 25. toukokuuta 2026.

  · Valitut ehdokkaat saavat apurahan, joka kattaa vuoden 2026 Zinalin kongressin osallistumismaksun.

• Joogaliiton ryhmämatka Sveitsin Zinaliin16.4.2026

  Lähde mukaan joogamatkalle huikeisiin vuoristomaisemiin Sveitsin Zinaliin!
  
  Suomen Joogaliitto järjestää elokuussa 2026 ryhmämatkan Zinaliin, Euroopan Joogaunionin vuotuiseen kongressiin. Matkakertomus vuoden 2024 matkasta on luettavissa Joogalehdestä 4/2024.
  
  Kongressi järjestetään tänä vuonna 16.–21. elokuuta. Kongressin aiheena on Bhava & Rasa: Emotions in Yoga. Viikon aikana on päivittäin runsaasti luentoja, joogaharjoituksia, työpajoja ja keskustelutilaisuuksia. Lue lisätietoja vuoden 2026 kongressista ja opettajista. Viikon ohjelma ilmestyy myöhemmin. Kongressin osallistumismaksu on 330 euroa heinäkuun alkuun saakka (1.7. jälkeen 370 euroa). Osallistumismaksu ei sisälly matkan hintaan, vaan tulee maksaa erikseen Euroopan Joogaunionin sivujen kautta.
  
  Matka sisältää lennot Helsingistä Geneveen 16.8. ja takaisin 22.8., bussikuljetuksen Geneven lentokentältä Zinaliin ja takaisin sekä majoituksen hotellissa aamiaisella tai huoneistomajoituksen ilman aterioita. Katso matkan tarkemmat tiedot ja hinnat esitteestä. Matkan järjestää Fins-tours matkatoimisto. Matkasta ei saa Joogaliiton jäsenalennusta eikä se edellytä Joogaliiton jäsenyyttä. Matka on avoinna myös muille kiinnostuneille. 

  Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, mukaan mahtuu enintään 25 henkilöä. Kannattaa ilmoittautua mahdollisimman pian, että lento- ja hotellivaraukset saadaan vahvistettua ja saat varmistettua paikkasi matkalla. 
  
  Ilmoittautuminen Joogaopistolle kurssikalenterin kautta tai opisto@joogaliitto.fi
  Jos tarvitset lisää tietoa matkasta ja sen järjestelyistä, ota yhteyttä: Maija Räsänen, maija.rasanen@fimnet.fi tai 040-185 7234 
   
  Lisätietoja Euroopan Joogaunionista.
  

• Maksuvaihtoehtoina myös Edenred, Smartum ja Epassi15.4.2026

  Voit maksaa kurssimaksumme myös Edenredillä, Smartumilla ja Epassilla. Kysy lisää opistolta. Tervetuloa opistolle pitämään itsestä hyvää huolta!

• Hallitusehdokkaiden esittelyt20.2.2026

  Suomen Joogaliitto ry:n hallituksen jäsenet valitaan liiton vuosikokouksessa 15.3.2026. Sami Fabritius on toiminut hallituksessa kuluneella kaudella ja hakee jatkokaudelle. Lisäksi Joogaliiton hallitukseen on ehdolla kaksi uutta jäsentä, Tarja Haapala ja Merja Tompuri.

  Hallitusehdokkaat esittäytyvät:

  Sami Fabritius

  Olen ollut Joogaliiton jäsen 16 vuotta ja valmistuin Suomen Joogaliiton jooganopettajaksi vuonna 2021. Olen ohjannut noin 400 joogaharjoitusta pääkaupunkiseudulla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lisäksi olen ollut aktiivisesti mukana Joogaopiston toiminnassa – olen ohjannut kymmenellä kurssilla ja toiminut kouluttajana useamman kerran.

  Ammatiltani olen IT-palvelupäällikkö, ja hallituksen jäsenenä haluaisin hyödyntää IT-osaamistani erityisesti liiton viestinnässä ja digitalisaation edistämisessä. Minua kiinnostaa myös kouluttajien välisen viestinnän ja toiminnan läpinäkyvyyden kehittäminen sekä uusien, innovatiivisten kurssien suunnittelu ja toteutus. Olin työttömänä 13.1. – 30.11.2026 ja sain töitä 1.12.2026 lähtien Mikkelistä IT & Security Managerina ja mahdollisuuden tehdä unelmatyötä ja huomaan olevani syvän rauhan keskellä.

  Elän ja hengitän musiikista, ihmisistä ympärilläni, nautin myös yksin olon hetkistä.

  Olin hallituksessa nyt päättyvän kauden ja haen nyt seuraavalle kaudelle Joogaliiton hallituksen jäseneksi. Sami Fabritiuksen kuva.

  Tarja Haapala

  Olen Tarja Haapala, 68-vuotias jooganopettaja ja jooganopettajien kouluttaja Rymättylästä, Naantalin saaristosta. Joogaan tutustuin v. 2000, kun 15-v. tyttäreni ehdotti yhteistä joogaharrastusta Hämeenlinnan kansalaisopistossa. Ensimmäinen jooganopettajani oli Annukka Lahtinen.

  Työurani olen tehnyt terveydenhoitoalalla. 36 vuotta työskentelin Kanta-Hämeen keskussairaalassa päivystyslaboratoriossa laboratorionhoitajana (nyk.bioanalyytikko). Jooganopettajaksi valmistuin v. 2013 Saarijärveltä Suomen Joogaopistolta. Vuonna 2016 valmistuin Kalevalaiseksi Jäsenkorjaajaksi Kansanlääkintäseuran koulutuksesta. Jooganopettajia lähdin kouluttamaan v. 2019, ja koulutan noin 2-3 kurssia vuodessa.

  Olen harrastekalastaja ja elän pitkälti luontaistaloudessa mieheni kanssa meren rannalla. Minua kysyttiin Joogaliiton hallitukseen ja lupasin kokeilla, josko minulla olisi jotakin annettavaa siellä. Joogan salaisuuden tutkiminen on mielenkiintoista. Mottoni on: ”Saat sen mistä luovut.” Tarja Haapalan kuva.

  Merja Tompuri

  Olen Lappeenrannan seudulla asuva lähes eläköitynyt SJL-joogaopettaja, joka on valmis tutustumaan ja osallistumaan joogaliiton toimintaan aikaisempaa enemmän.

  Jooga on tullut elämääni viitisentoista vuotta sitten ja opettajaksi valmistuin heti koronavuosien jälkeen. SJL jooga on minulle Elvi Saareen viitaten kokonaisvaltainen itsekasvatusmenetelmä ja järkevä, luonnonmukainen elämäntapa. Silmissäni tämä erottaa SJL joogan monesta muusta joogasuuntauksesta: se on maanläheistä, sallivaa ja kaikenlaisille ihmisille sopivaa, tämä näkyy mielestäni hyvin myös Suomen Joogaliiton kurssitarjonnassa.

  Valmistumisen jälkeen olen ollut vuosittain mukana ohjaamassa kursseja Saarijärvellä, olen myös kirjoittanut artikkeleita lehteemme. Kurssit ovat olleet filosofia- ja meditaatiopainotteisia. En ole ”puhdas joogafilosofi” vaan kiinnostunut siitä, miten eri viisausperinteet voivat olla avuksi meidän tavallisten tallaajien elämässä. Työelämäni olen viettänyt ammatinharjoittajana lasten kuntoutuksen parissa toimintaterapeuttina, olen pitänyt kollegoilleni koulutuksia, toiminut työnohjaajana sekä kirjoittanut ammattiini liittyviä kirjoja.

  Vapaa-aikani kuluu melko rennosti, kesällä paras paikka on oma piha ja parasta seuraa on oma perhe ja erityisesti lapsenlapset. Kaiken arkisen touhun vastapainoksi kaipaan kuitenkin uusia haasteita, hallitustyöskentely voisi tarjota minulle niitä. Toivon, että minullakin olisi tarjota jotain hyödyllistä Joogaliiton toiminnalle. Merja Tompurin kuva.

• Lämpimät onnittelut uudet Jooganopettajat SJL®12.6.2025

  Sunnuntaina 8. kesäkuuta Joogaopistolla juhlittiin vastavalmistuneita Jooganopettajia SJL®. Lämpimät onnittelut jokaiselle viidelletoista valmistuneelle! Suuret kiitokset myös SXXX-ryhmän kouluttajille Ritvalle, Iialle ja Tiinalle.

  

  Alarivissä vas. Tiina Hemminki (kouluttaja) Kaija Viinikka ja Ritva Kuure (kouluttaja). Toinen rivi vas. Sanna Kullberg, Heli Korpipää, Iia Lappalainen (kouluttaja) ja Edit Heiskanen ja Arttu-vauva. Kolmas rivi vas. Hanna-Kaisa Kumpuniemi, Johanna Westermark, Tiina Prittinen ja Satu Mäntylä. Neljäs rivi vas. Mari Lahti, Anne Oikarinen, Aino Kankaanpää ja Teija Raitanen. Takarivissä vas. Kimmo Kontturi, Heikki Vänskä ja Satu Vilkman. Kuva Marianna Falkenberg.

• Tervetuloa uusi puheenjohtaja!12.5.2025

  Sirpa Immonen valittiin Suomen Joogaliiton uudeksi puheenjohtajaksi vuosikokouksessa Kuopiossa. Immonen on filosofian tohtori, kätilö, Jooganopettaja SJL®, joogaterapeutti ja yinjooganopettaja. Sirpa toimii kuudetta vuotta Joogaliiton hallituksessa, ja oli aiemmin koulutustoimikunnan puheenjohtaja. Hänellä on vuosien kokemus sosiaali- ja terveysalan johtamistehtävistä.   

  Puheenjohtajan pesti on tehtävistä runsas. Lähtökohta on hedelmällinen, sillä Joogaopiston remontti on keväällä 2025 loppusuoralla. 

  ”Joogaliitto teki suuren satsauksen peruskorjaamalla opistoa. Meillä on nyt tarjota hyvät tilat jäsentemme käyttöön. Tehtävämme on ylläpitää ja kehittää Joogaopiston henkeä ja luoda sinne toimintaa, joka vastaa jäsenistömme tarpeita”, Sirpa Immonen sanoo.

  Toiminta tarkoittaa kaikille jäsenille avoimia kursseja ja tapahtumia, jäsenyhdistysten tapaamisia, laadukasta jooganopettajakoulutusta sekä jooganopettajien täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutus on osin avointa myös pitkään joogaa harjoittaneille.

  Työlistan kärjessä ovat Joogaliiton hallinnon ja Suomen Joogaopiston toimintatapojen kehittäminen ja selkiyttäminen. Hyvänä pohjana tässä ovat Heli Miettusen laatima kehittämissuunnitelma ja Vuokko Joen laatima arkistonmuodostussuunnitelma. Joogaliitolla on myös uudet säännöt. 

  ”Uudistuksia tehdään ihan arkisella tasolla. Esimerkiksi keittiömme uudistuu”, Sirpa kertoo.

  Taloudenhallinta on haaste, jossa on käännettävä kaikki kivet. 

  ”Joogaopistolla tehty remontti on valtava taloudellinen ponnistus, joka on syönyt Joogaliiton säästöjä. On tärkeää löytää keinoja, jotta Joogaopistomme on jatkossakin kutsuva joogakoti, ja että opiston toiminta on samalla taloudellisesti kannattavaa. Kovasti toivomme, että jäsenistö osallistuu kursseille, koulutuksiin ja joogatapahtumiin ja on muutenkin aktiivisesti mukana toiminnassamme.” 

  Ohjaaja- ja opettajakoulutuksen tunnetummaksi tekeminen ja laadun varmistaminen niin, että Joogaliiton koulutukseen hakeutunut voi olla tyytyväinen valintaansa, kuuluu sekin ykköstehtäviin.

  ”Kilpailu joogasaralla on kovaa, ja koulutuksen järjestäjiä on paljon. On tärkeää tehdä oma mallimme tunnetummaksi. Joogaliitolla on opettajakoulutuksessa pitkä perinne ja käytännössä koeteltu opetussuunnitelma, jota arvioimme jatkuvasti. Omia vahvuuksiamme ovat mahdollisuus elää ja tutkia joogaa usean jooganopettajakouluttajan kanssa, monipuolinen täydennyskoulutus ja Joogaliiton joogayhteisön tuki. Kaksiportainen opettajakoulutuksemme tukee kasvua jooganopettajuuteen. Uskallan luvata, että matkan varrella muutut myös ihmisenä.”  

  Suomen Joogaliitto on valtakunnallinen vapaaehtoistyöhön pohjaava järjestö. 

  ”Yhteisöllisyydessä ja vapaaehtoisuudessa on voimaa. Juuri sitä me ja koko yhteiskuntamme tarvitsee. Arvo Tavia mukaillen, olisi hyvä elämän varrella oppia, että olemme olemassa toisiamme, emme itseämme varten.” 

  Jäsenmäärä on liiton toiminnalle keskeinen.

  ”Joogaliitto on olemassa vain jäsenistöään varten. Jokainen jäsen on tärkeä.” 

  Jäsenyhdistyksiä on viime vuosina lakkautettu, suurimpana Helsingin Joogayhdistys. Immosen mukaan suunta on korjattava pikimmiten. 

  ” Liiton roolia jäsenyhdistysten suuntaan tulee vahvistaa ja kehittää vastavuoroisemmaksi. On etsittävä yhdessä keinoja jäsenyhdistysten elinvoimaisuuden lisäämiseen. Liitto voi olla tukena esimerkiksi ihan käytännön yhdistysasioissa. Yhdessä voimme luoda myös toimintamuotoja, joilla on myös suotuisia taloudellisia vaikutuksia puolin ja toisin.” 

  Joogaliitossa voi vaikuttaa monella tavalla. Sirpan ehkä vähemmän tunnettu teko on yli 100 sukkaparin neulominen Joogaopiston puodissa myytäväksi.

  Puheenjohtajan vaihtuminen on aina iso muutos. Sirpa kiittää edeltäjäänsä Minna Lahdenperää erityisesti rohkeudesta lähteä rakentamishankkeeseen. 

  ”Kiitän Minnaa myös siitä, että hän on syvästi ja uskollisesti oman joogasuuntauksemme tiennäyttäjä. Suurkiitokset myös yhteistyöstä, mitä olemme tehneet hallituksessa koko ajan.” 

  Joogan harjoittaminen ja toiminta Suomen Joogaliitossa on antanut Sirpalle itselleen paljon. 

  ”SJL-jooga on minulle elämisen tapa. Joogan ansiosta toimintakykyni on hyvä. Olen oppinut hengittämään ja pysähtymään haastavissa paikoissa, ennen kuin toimin. Jooga on antanut minulle, joka aikanaan olin lähes särkymätön, vahvuutta pyytää apua, mistä olen todella onnellinen. Luottamustehtävässä puolestaan on upeaa työskennellä yhdessä hallituksen, kouluttajien ja ohjaajien kanssa. Valmiiksi tämä ei tule koskaan, mutta matkalla on hyvä olla.”

  

  Sirpa Immonen on liiton uusi puheenjohtaja. Lämpimät onnittelut Sirpalle ja iloa työhön!